Vihkisormuksieni ja valokuvien lisäksi tämä sormus on yksi rakkaimpia esineitä omistan. Tämäkin tarinansa takia, sillä olen perinyt tämän äärimmäisen rakkaalta ja läheiseltä isoäidiltäni, joka nukkui pois muutama vuosi takaperin. Yhdistän tämän sormuksen välittömästi isoäitiini, sillä hän piti tätä sormessaan aina.
Tämä sormus on kulkenut suvussani jo yli 100 vuoden ajan ja sisältää monia tarinoita vuosien varrelta.
Kannan tätä sormusta päivittäin, sillä se on minulle niin rakas ja tunnesiteiden takia minulle hyvin arvokas.
I miss her dearly
Mikä on teidän rakkain omistanne esine?
Itse sain toissa talvena pois nukkuneen isoäitini vihkisormuksen hänen mieheltään muutama viikko sitten ja se on ehdottomasti rakkain omistamani esine. Kakkossijalla tulee poikaystävältä saatu delfiini-kaulakoru.
ReplyDeleteIhana sormus! :)
Sanoisin, että itselle (ja varmasti monelle muullekin) kaikista rakkaimmat ovat valokuvat, erityisesti lapsuuden kuvat, joita ei voi enää cd:ltä tai tietokoneelta palauttaa.
ReplyDeleteMulle kaikista rakkain esine on mummilta saadut arvokkaat korut jotka on kulkenut suvussa jo monta vuotta, sekä äitini kihla- ja vihkisormukset. En itsekkään koskaan lähde minnekkään ilman äitin sormuksia ja jotakin mummolta saamaani korua :)
ReplyDeleteHei! Suurkiitokset ihanasta blogistasi, se on piristänyt jo lukuisia tylsiä työpäiviäni :) Olisi ihana nähdä millainen hääpuku sulla oli omissa häissäsi ja mahdollisesti myös kengistäsi ja kampauksestasi. Jos sulta löytyy kuvia, joita voisit täällä julkaista olisi ihanaa! Teit viime vuonna postauksen laukuistasi ja kengistäsi, olisi kiva nähdä kokoelmastasi päivitetty postaus. Hyvää syksyä!
ReplyDeleteNo mulla on ihan tyhmä verrattuna näihin muihin, enkä tiedä voiko edes sano sen olevan "esine" mutta mä säilytän pientä kiveä, jonka esikoiseni löysi pihalta. jostain syystä se kivi oli hänelle tosi tärkeä, sitä ei voinut jättää ulos vaan se pysyi koko päivän visusti nyrkin sisällä ja sitä piti kantaa joka paikkaan ja pestä ja ties mitä, kunnes hän antoi sen minulle ja osoitti korulipastani merkiksi että se kuuluu sinne. No, siitä lähtien se onkin sitten ollut sielä, vaikka onkin tosi ruma, ei mikään kaunis merenhioma, vaan sellainen rosoinen tavallisen tylsä.sellainen,mitä nyt kivet on.
ReplyDelete